Kirjoituskutsut – Call for Papers

CFP – LÄHIKUVA 2/2020
POHJOINEN

Pohjoinen on esitetty audiovisuaalisessa kulttuurissa usein eksotiikan ja huumorin lähteenä, välillä ristiriitaisia tunteita herättävällä tavalla. Viime vuosina ilmiöt kuten Nordic noir tai Finnish weird (”suomikumma”) ovat nostaneet pohjoisen estetiikan kansainväliseen tietoisuuteen. Pohjoisesta kerrotaan nykyisin aiempaa enemmän myös alkuperäiskansojen näkökulmasta, esimerkiksi saamelaiselokuvissa. Alueen haavoittuvuuden vuoksi ilmastonmuutoksesta kertovia audiovisuaalisia kuvastoja hallitsevat usein juuri arktinen luonto ja eläimet.

Kutsumme Pohjoinen-teemanumeroon tekstejä, joissa pohjoisen roolia elokuva- ja mediakulttuurissa tarkastellaan laajasti eri näkökulmista. Mahdollisia ovat niin historialliset katsaukset, tuotantokonteksteja koskevat tutkimukset, temaattiset tarkastelut (esim. ekoelokuva), teosanalyysit kuin teoreettisemmat lähestymistavat. Teemanumerossa pohjoisella viitataan lähtökohtaisesti napapiirin pohjoispuoliseen arktiseen alueeseen maailmanlaajuisesti, mutta pohjoinen voi määrittyä artikkeleissa myös väljemmällä tavalla, esimerkiksi estetiikkana tai mielentilana.

Millaiseksi pohjoista ja pohjoisen ihmistä on kuvitettu ja kuviteltu kautta historian? Millaisia valtarakenteita pohjoisen esittämiseen kytkeytyy? Miten pohjoinen paikallisuus ja globaalit kysymykset kohtaavat audiovisuaalisessa kulttuurissa? Miten pohjoista on esitetty Pohjoismaiden ulkopuolisissa tuotannoissa? Millaisena pohjoinen näyttäytyy genre-elokuvissa?

Elokuva- ja mediatutkimuksen ohella esimerkiksi kulttuurintutkimuksen, geopolitiikan ja sukupuolentutkimuksen näkökulmat pohjoisen audiovisuaaliseen kulttuuriin ovat tervetulleita.

Vertaisarvioitujen tutkimusartikkelien lisäksi teemanumeroon voi tarjota katsauksia, näkökulmia, haastatteluja ja kirja-arvioita. Lisätietoja tekstityypeistä löydät Lähikuvan kirjoitusohjeista:

https://journal.fi/lahikuva/about/submissions

Juttuehdotukset, sisältäen tekstityypin, otsikon, lyhyen abstraktin (max. ½ s.), keskeisimmät lähteet ja kirjoittajan yhteystiedot, pyydämme lähettämään sähköpostilla 15.10.2019 mennessä teemanumeron toimittajille:

niina.oisalo@utu.fi
kaisa.e.hiltunen@jyu.fi

Numeron on tarkoitus ilmestyä viimeistään kesäkuussa 2020, ja referee-artikkelien ensimmäisten versioiden tulisi olla valmiita tammikuun loppuun mennessä, muiden tekstien maaliskuun alussa.

Parhain terveisin
Kaisa Hiltunen ja Niina Oisalo
numeron toimittajat

CFP – LÄHIKUVA 1/2020
KONEPUHE JA PUHUVAT KONEET

Puhe on ihmisen kaikkein perustavanlaatuisin viestinnän muoto. Se on luonteva sosiaalisen kanssakäymisen väline ja käyttöliittymä ryhmien ja yhteisöjen keskinäiseen viestien vaihtoon. Sähköisesti siirrettyä, vahvistettua ja toistettua ihmisääntä on kuultu äänitallenteilta, radiosta ja puhelimista jo yli sadan vuoden ajan. Ihmisääntä on myös muokattu koneellisesti jo 70 vuoden ajan mm. radioviestien koodaamiseksi.

Jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien tietokoneita ja robotteja on kuvattu puhuvina ja viestivinä olioina. Robotteja ja tekoälyä kehitetään parhaillaan yhä sosiaalisemmiksi, mutta niiden suunnittelua hallitsevat paljolti keskittyminen ulkonäköön ja liikkeisiin, eikä koneen ääntä ole aina nähty tutkimisen arvoisena. Niin ihmisten väliseen, koneellisesti vahvistettuun puheeseen kuin ihmisen ja koneen keskinäiseenkin puheeseen on kiinnitetty ihmistieteellisessä tutkimuksessa huomiota erittäin vähän.

Tällä hetkellä yksi keskeisistä teknologisen toimijuuden visioista liittyy puhuvaan ja puhetta ymmärtävään koneeseen sekä ihminen-kone-vuorovaikutuksen äänellisiin muotoihin. Merkkejä käyttöliittymien kehityksestä puheenvaraisiksi on nähtävissä jo paljon; esimerkiksi ääniviestit ja tekstiviestien sanelu puhelimelle ovat jo arkea. Monelle tuttuja ovat henkilökohtaiset digitaaliset avustajat ja navigaattorit, joiden tehtävänä on puheohjatusti etsiä käyttäjän haluamaa tietoa ja viestiä sitä konepuheena. Myös koneet siis ohjaavat äänellään ihmisten toimintaa.

Kutsumme tutkijoita, taiteilijoita, mediakulttuurin asiantuntijoita sekä ääni- ja media-alalla työskenteleviä tarjoamaan Lähikuvaan tutkimusartikkeleita, katsauksia ja näkökulmallisia tekstejä liittyen konepuheeseen ja puhuviin koneisiin. Tekstit voivat käsitellä kohteitaan joko esimerkkien analyysin kautta tai laajempana, teoreettisena kysymyksenä. Kohteena voivat olla teemaan liittyvät kulttuuri-ilmiöt, kuten se, miten puhuvia koneita ja tekoälyä on representoitu audiovisuaalisen kulttuurin tuotteissa, kuten elokuvissa ja peleissä, tai miten koneellisesti muokattu ihmisääni muuttaa inhimillisen toimijuuden mahdollisuuksia.

Artikkeliehdotukset, jotka sisältävät tekstityypin (esim. tutkimusartikkeli, katsaus, arvio, essee), otsikon ja lyhyen sisältökuvauksen sekä kirjoittajan tai kirjoittajien yhteystiedot, pyydämme lähettämään sähköpostilla 15.6.2019 mennessä numeron erikoistoimittajille:

Tanja Sihvonen, tanja.sihvonen@uva.fi
Kimi Kärki, kierka@utu.fi
Pertti Grönholm, pergro@utu.fi

Teemanumero ilmestyy keväällä 2020, ja numeroon voi tarjota myös katsauksia, kirja-arvioita, haastatteluja ym.

Alustava aikataulu:
Artikkeliehdotukset 15.6.2019 mennessä
Artikkelien ensimmäiset versiot numeron toimittajille 1.10.2019
Artikkelit ja muut tekstit julkaisuvalmiit 1.2.2020

CFP – LÄHIKUVA 4/2019
”IMPERIALISMI”

Imperialismilla on terminä harvoin positiivinen kaiku. Valtioiden yhteydessä sillä tarkoitetaan perinteisesti alueellista laajentumista toisen valtion kustannuksella, joko suoran väkivallan tai sillä uhkaamisen avulla. Kaikki ekspansiivisuus tai painostus, tai kaikki sodat, eivät kuitenkaan ole imperialismia. Tyypillisesti kohdettaan tai uhriaan vahvemman toimijan aggressiivisuutta kutsutaan imperialismiksi. Juontuuhan sana latinasta, jossa se tarkoittaa ”voimaa/valtaa antaa käskyjä”. Siksi termin voi ymmärtää niin poliittisena, sosiaalisena kuin kulttuurisena vaikuttamisena.

Lähikuvan 4/2019 teemana on imperialismi. Kutsumme tarjoamaan tutkimusartikkeleita, katsaus- ja näkökulma-artikkeleita, haastatteluja ja kirja-arvioita aiheista, joissa imperialismi tai imperialistisuus on leimallinen piirre. Imperialismista on tehty lukemattomia elokuvia, televisio-ohjelmia ja muita audiovisuaalisia tuotantoja ja tallenteita, jotka ovat koskeneet niin perinteistä poliittista dominanassia kuin latenttia sosiaalista ja kulttuurista ylivaltaa. Myös viihde- ja kulttuurin tuotannon ja jakelun voi nähdä tältä kantilta, kuten suurten pääomien hallitsemina kansallisina tai alakulttuurisina markkinoina.

Lähikuva on audiovisuaalisen kulttuurin tutkimukseen keskittyvä, vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti. Niinpä on oleellista, että tekstitarjouksessanne on audiovisuaalinen elementti, kuten lähdeaineisto (tai sen osa). Ymmärrämme audiovisuaalisuuden laajasti, ja olemme avoimen kiinnostuneita minkä tahansa tieteenalan tutkimuksesta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä tekstitarjoustenne kanssa!

Numeron vastaavat toimittajat Kaisa Hiltunen ja Rami Mähkä.

Lähetä artikkelitarjouksesi 9.8.2019 mennessä Kaisa Hiltuselle, Rami Mähkälle ja toimitussihteeri Antti Lindforsille sähköpostitse:
kaisa.e.hiltunen@jyu.fi
rami.mahka@utu.fi
antti.lindfors@utu.fi

Tiedustelut: Rami Mähkä, rami.mahka@utu.fi

Numeron alustava aikataulu:
Tarjoukset (valmiit käsikirjoitukset tai täydelliset 2–3 kappaleen abstraktit) 9.8.2019 mennessä
Tutkimusartikkelit refereekierrokselle 30.9.2019
Katsaukset, näkökulmat, haastattelut (vast.) 15.11.2019
Valmiit tutkimusartikkelit 6.12.2019
Valmiit katsaukset, näkökulmat, haastattelut (vast.) 6.12.2019
Kirja-arviot 6.12.2019
Numeron julkaisu 20.12.2019

CFP – LÄHIKUVA 3/2019
PELIKULTTUURI

Audiovisuaaliset pelit ovat nykyään lähes kaikkialla, kaveriporukoiden konsolipeli-illoista aina mukana kulkeviin älypuhelinpeleihin sekä talousuutisten juttuihin suomalaisen peliteollisuuden menestystarinoista. Elokuvissa on alkanut esiintyä useammin pelillisiä piirteitä sen lisäksi, että elokuvista tehdään pelejä ja peleistä elokuvia. Viime vuosina yhä suuremmaksi kasvanut e-urheilu on hämärtänyt pelaamisen ja urheilun jo ennestään häilyvää rajaa.

Pelaamisessa on lukuisia kulttuureja, joita ei välttämättä edes mielletä kulttuuriksi: yhdessä pelaaminen on sosiaalinen tapahtuma, mutta muodostavatko aamuruuhkan bussissa pelaavat yksittäiset ihmiset pelikulttuurin? Onko pelaaminen muuttunut, yleistynyt, vai ainoastaan digitalisoitunut? Miten eri mediat kohtaavat pelikulttuureissa? Miten pelaaminen on kulttuuria ja millaisia pelikulttuureja on olemassa?

Pelikulttuuri-teemanumerossa julkaistaan tutkimusartikkeleiden lisäksi katsauksia, näkökulmia, kirja-arvioita ja puheenvuoroja aiheesta sekä haastatteluja. Lisätietoa erilaisista tekstityypeistä, tekstien pituudesta ja muotoiluista löydät Lähikuvan kirjoitusohjeista: https://journal.fi/lahikuva/about/submissions.

Lähettäkää tekstitarjouksenne, mukaan lukien artikkelityyppiehdotus, 23.3.2019 mennessä päätoimittaja Rami Mähkälle ja toimitussihteeri Antti Lindforsille:
rami.mahka@utu.fi
antti.lindfors@utu.fi

CFP – LÄHIKUVA 2/2019
MUSIIKKI

Musiikilla on merkittävä rooli elokuvassa, televisiossa ja muussa audiovisuaalisessa mediassa. Sitä käytetään ennen kaikkea tunnelmien luomiseen, henkilöhahmojen tunteiden välittämiseen, mutta toisaalta myös kognitiivisiin tarkoitusperiin. Musiikin avulla luodaan audiovisuaaliseen kerrontaan narratiivinen ja emotionaalinen elementti, joka on vuorovaikutuksessa muiden kerronnan tasojen (visuaalinen ja verbaalinen kerronta) kanssa. Se voi olla sopusoinnussa muun kerronnan kanssa tai – tarkoituksellisesti tai tahattomasti – rikkoa kokonaisuutta.

Musiikki-teemanumerossa julkaistaan tutkimusartikkeleiden lisäksi katsauksia, näkökulmia, kirja-arvioita ja puheenvuoroja aiheesta sekä haastatteluja. Lisätietoa erilaisista tekstityypeistä, tekstien pituudesta ja muotoiluista löydät Lähikuvan kirjoitusohjeista: https://journal.fi/lahikuva/about/submissions.

Lähettäkää tekstitarjouksenne, mukaan lukien artikkelityyppiehdotus, 16.11.2018 mennessä päätoimittaja Rami Mähkälle ja toimitussihteeri Antti Lindforsille.

rami.mahka@utu.fi
antti.lindfors@utu.fi

CFP – LÄHIKUVA 4/2018
MEDIATEOLLISUUS

Mediateollisuus (media industries) on noussut viime vuosina huomattavaksi käsitteeksi ja tutkimusalaksi mediatuotannon tutkimuksessa. Keskeisenä lähtökohtana on, että erityisesti digitalisoituminen on mullistanut mediatuotannon kentän niin sisällöltään kuin laajuudeltaan.

Tuotannon muutokset vaativat tutkimukseltakin uudenlaisia tarpeita yhdistää historian, yhteiskuntatieteiden, poliittisen taloustieteen ja media- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmia, jotta voidaan kunnolla kontekstualisoida ja analysoida kriittisesti mediateollisuuden tuotteita. Kysymys ei kuitenkaan tälläkään kertaa ole täysin uudesta tutkimussuuntauksesta, vaan yhtäältä aiempien rajojen ja dikotomioiden rikkomisesta, toisaalta esimerkiksi Frankfurtin koulukunnan kulttuuriteollisuus-käsitteen soveltamisesta 2000-luvun mediakulttuuriin.

Kutsumme tutkijoita, mediakulttuurin asiantuntijoita sekä eri median aloilla työskenteleviä tarjoamaan tutkimusartikkeleita,katsauksia ja näkökulmatekstejä mediatuotannosta numeroomme. Mediateollisuutta voi lähestyä esimerkiksi tuotantokoneistona, tiettynä tuotannon tai jakelun segmenttinä, monimediaalisina tuotantotapoina. Tekstit voivat kytkeytyä myös historiallisesti tai teoreettisesti mediateollisuuteen. 

Numeroon suunnatut juttuehdotukset, jotka sisältävät tekstityypin (esim. tutkimusartikkeli, katsaus), otsikon, lyhyehkön sisältökuvauksen/tiivistelmän ja kirjoittajan yhteystiedot, pyydämme lähettämään s-postilla 8.6.2018mennessä Lähikuvan toimitussihteerille ja päätoimittajalle:
antti.lindfors@utu.fi
rami.mahka@utu.fi

Referee-artikkelien ensimmäisten versioiden toivomme olevan valmiina 14.9.2018. Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2018.