Unruly Women – Repositioning Women in Orange Is the New Black

3/2016

Outi Hakola

Orange is the New Black (Netflix, 2013–), a women’s prison drama-comedy, has inspired critical discussion on the diversity of its representations of women. The series has been claimed to both break down and reproduce existing stereotypes of class, ethnicity, race and gender. Varied interpretations are partially explained by the serial format: every episode re-frames characters, their motivations and histories by using changing narrative perspectives and contradictory flashbacks.

The constant adjustment of representations emphasizes also the unruliness of the characters. In this series, being a woman has no fixed meanings. The main characters move past the gendered norms and challenge existing gender roles, for example by welcoming criminality into the womanhood. Additionally, intimate imaginings of everyday bodily functions, varied sexualities, and bodies of different shapes, races and ages redefine idealized femininity in American popular culture.

In this article, I analyze from feminist and intersectional perspective how the serial format of Netflix affects the representations and narration of women in Orange is the New Black. I will bring forward the narrative solutions that imagine women who at the same time are identifiable and challenge existing gender practices by breaking down the expectations for socially desired behavior.

Vallattomat naiset – Naisen muuttuva paikka Orange Is the New Black -sarjassa

Naisvankilasta kertova yhdysvaltalainen komediallinen draamasarja Orange Is the New Black (Netflix, 2013) on herättänyt keskustelua siinä esitettyjen naisrepresentaatioiden monipuolisuudesta. Sarjan on nähty sekä rikkovan että toistavan olemassa olevia luokkaan, sukupuoleen, etnisyyteen ja ihonväriin liittyviä stereotyyppisiä representaatioita.

Sarjamuotoisuus on mahdollistanut erilaisia tulkintoja, sillä jaksosta toiseen eri henkilöhahmojen motivaatioita määritellään uusissa konteksteissa. Sarjan monipaikkaista kerrontaa rakennetaan vaihtuvilla kerronan näkökulmilla, kuten takaumilla. Tällä tavoin aiemmin esitettyjä tulkintoja esimerkiksi hahmojen syistä joutua vankilaan voidaan kääntää päälaelleen.

Representaatioiden joustavuus mahdollistaa kurittomuutta kyseenalaistamalla sitä, millainen naiseus on ihannoitavaa. Tarinan päähahmot liikkuvat sujuvasti erilaisten sukupuolittuneiden normien lomitse haastaen oletuksia ”miesten” tai ”naisten” rooleista. Myös intiimi ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden kuvaus kyseenalaistaa amerikkalaisen populaarikulttuurin kauneusihanteita korostamalla erilaisia kehoja ja arkisia ruumiintoimintoja.

Analysoin naiseuden kerronnallistamista ja erityisesti Netflixin sarjallisuuden vaikutusta Orange is the New Blackin henkilöhahmojen kuvaukseen feministisestä ja intersektionaalisesta näkökulmasta. Tuon esille, miten valitut kerrontamuodot luovat kuvaa naisista, jotka haastavat yksiulotteisia määrittelyjä ja olemassa olevia sosiaalisia ja symbolisia käytänteitä toimimalla tavoilla, jotka rikkovat naisten sukupuoleen, luokkaan, etnisyyteen, ihonväriin tai ikään liitettyjä käytösnormeja.

* * *
Koko artikkeli luettavissa verkkolehdestä osoitteessa:
http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/59499