Kekkonen and Power. The Image of Urho Kekkonen in Helsingin Sanomat’s References to the 1960s

2/2016

Olli Seuri

This article explores the history of President Urho Kekkonen as it appeared in the pages of daily newspaper, Helsingin Sanomat (HS). His history is produced in different sections and historical references in every-day work of a newspaper. Separate pieces of representations produced by writers, editors and interviewees construct the image which is as much about representing and remembering as it is about forgetting and omitting.

This article’s material is limited to references to the 1960s in the HS’s volumes of 2008 and 2013. The sample is limited in order to analyse the idea of “different types of Kekkonen” in Finnish history culture. This study shows that the image of Kekkonen constructed in these references to 1960s is that of a powerful president. For example, young Kekkonen, Prime Minister Kekkonen, and the frail President after 25 years reign, are all omitted. Representations and meanings in these newspaper references are limited to Kekkonen, his legacy, and influence in public and private life in the 1960s and 1970s.

In this study’s material Kekkonen is a progressive force in the modernization period of the 1960s Finland. Also, the legacy of Kekkonen and his foreign policy are strong in HS’s references. The debate concerning Cold War shows the dynamism of the image of the past of President Urho Kekkonen and his lasting relevance to Finnish history culture. His legacy and history can be used for various lines of argument. Different emphasis leads to different, even opposing, views and visions. The public debate over Cold War and Kekkonen represents a broader aspect, noticed earlier by historian Henrik Meinander (2010): The debate concerning the legacy of President Urho Kekkonen is a debate of Cold War Finland and Finland’s position between the East and the West.

Kekkonen vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä. Urho Kekkosen historiakuva Helsingin Sanomien 1960-lukuviittauksissa

Artikkelissa selvitetään, millainen historiakuva presidentti Urho Kekkosesta muodostuu Helsingin Sanomien (HS) 1960-lukuviittauksista vuosien 2008 ja 2013 lehdissä. Sanomalehden tuottama historiakuva syntyy päivä päivältä lehden eri osastoissa historiaa koskevissa jutuissa ja historiaviittauksissa. Kekkosen historiakuva on yksittäisistä paloista rakentuva, valikoitu esitys siitä, mikä Kekkosessa on vielä 2000-luvulla merkityksellistä. Se kertoo sekä HS:n valinnoista että suomalaisesta historiakulttuurista.

HS:ssa 1960-lukuviittauksista muodostuu kuva Urho Kekkosesta presidenttinä ja vallankäyttäjänä. Otoksen rajaus nostaa esiin erityisesti Torstin (2012) määrittelemän ” 1960-luvun ja kuulentojen sukupolven” Kekkosen. Viittauksissa painottuvat modernisoituva 1960-luvun Suomi sekä 1960–1970-lukujen lännen ja idän välillä tasapainotellut kylmän sodan Suomi. Historiakuvan rakentuminen perustuu aina valintoihin ja historian käyttöön eli muistamisen ohella rajaamiseen ja unohtamiseen. HS:n 1960-lukuviittauksissa ei ole nuorta Kekkosta, ei pääministeri Kekkosta eikä sairauden vuoksi valtaoikeuksistaan luopuvaa Kekkosta. Jäljelle jää vahva vaikuttaja, jonka elämäntyötä arvioidaan niin henkilökohtaisen kuin julkisenkin kautta.

Kekkosen merkitys HS:ssa ja suomalaisessa historiakulttuurissa näkyy hänen presidenttiajan perinnössään mutta myös siinä, kuinka hänen perintöään arvioidaan yhä uudelleen. Kekkosen historiakuvaan liittyvä poliittinen ulottuvuus paljastuu etenkin niissä tapauksissa, joissa Kekkosta tai häneen liitettyjä merkityksiä käytetään erilaisten argumenttien tukena. Erilaisilla painotuksilla Kekkonen taipuu HS:ssa erilaisiin asentoihin. Kuten Meinander (2010) on huomioinut, on keskustelu Kekkosesta myös keskustelua kylmän sodan Suomesta ja Suomen paikasta idän ja lännen välissä.

* * *
Koko artikkeli luettavissa verkkolehdestä:
http://ojs.tsv.fi/index.php/lahikuva/article/view/58879